Työyhteisön pelisäännöistä sopiminen vahvistaa vuorovaikutuksen sujuvuutta ja hyvän työskentelyilmapiiriin luomista. Pelisääntöjen laatiminen esimiesten ja henkilöstön yhteistyöllä sitouttaa työyhteisön yhteisesti sovittuihin tapoihin työilmapiirin ylläpitämiseksi ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Pelisääntöjen laatiminen kuulematta yhteisön jäseniä johtaa usein ristiriitoihin sekä etäisyyden kasvamiseen organisaation johdon ja henkilöstön välillä.

Eräs malli pelisääntöjen laatimiseksi etenee alustavasta kysymyksenasettelusta kommenttien keräämisen ja keskustelun herättämisen kautta tulokset kokoavaan kokoukseen, jossa varmistetaan, että jokainen yhteisön jäsen on saanut näkemyksensä esiin. Kokouksen lopputulokset kootaan yhteen huoneentauluksi eli yhteisesti laadituiksi pelisäännöiksi.

Mallista ja organisaatiosta riippumatta työyhteisön yhteiset pelisäännöt luovat perustan työilmapiirille. Ne toimivat organisaatiokulttuurin kivijalkana, jonka varassa osaaminen ja innovaatiot voivat kehittyä. Ne toimivat myös ikkunana organisaatioon ja sen toimintatapoihin esimerkiksi sidosryhmille, uusille työntekijöille sekä yhteisön ulkopuolisille kouluttajille ja muille vastaaville toimijoille.

Pelisääntöjen varaan rakentuvat myös työyhteisötaidot. Työyhteisötaitoihin kuuluvat: vuorovaikutustaidot, empaattisuus, osaamisen kannustaminen ja kehittäminen, esimies- ja alaistaidot ja yleiset käytöstavat sekä edelleen ajankäyttöön ja ajanhallintaan liittyvät säännöt, tasapuolisuus ja työilmapiiristä vastuun kantaminen ja siihen vaikuttavien elementtien tunnistaminen niin omassa kuin muiden toiminnassa.

Työilmapiirin laatu vaikuttaa lopulta kaikkeen työviihtyvyyteen, aina työturvallisuutta myöden.Työturvallisuuskeskus luettelee ohjeistuksessaan toimivan työilmapiirin tunnusmerkeiksi mm. aktiivisuuden, kannustavuuden, toimivat pelisäännöt, sujuvan ajankäytön suunnittelun niin yksilöllisellä kuin organisaationkin tasolla, toimivan kommunikaation, yhteisen tavoiteasettelun luoman positiivisuuden ja sitoutumisen ilmapiirin sekä osaamisen tunnistamisen. Vastaavasti negatiivisen työilmapiirin tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi ristiriitojen kärjistyminen, poissaolot, klikkiytyminen ja huono kommunikaatio.

Työyhteisön pelisääntöjen ja edelleen työilmapiirin ja työhyvinvoinnin luominen on luonteeltaan yhteisöllinen tehtävä. Esimiestason osaamisen kautta esiin tuleva pyrkimys avoimuuteen, yhteistoimintaan ja sitoutumisen ja osaamisen tukemiseen on avainasemassa pelisääntöjen luomisen ja työyhteisötaitojen kehittämisessä. Ilmapiirikartoitusten ja henkilöstökyselyjen avulla on mahdollista tavoittaa myös sellaiset työilmapiiriin vaikuttavat tekijät, jotka yhteisöpalavereissa jäisivät pimentoon.

Ilmapiirin kehittäminen ja pelisääntöjen luominen on jatkuva prosessi, jonka tuloksia on arvioitava säännöllisesti. Saavutettuja tuloksia voidaan arvioida asiantuntijoiden avulla systemaattisesti prosessin ongelmakohtien ja haasteiden tunnistamiseksi ja ratkaisemiseksi.