Viime viikkoina on mediassa keskusteltu työhyvinvoinnista ja työpahoinvoinnin kustannuksista Dosentti räppää työhyvinvoinnista ja neuvoo, kuinka morjestat oikein” (HS 11.9.2016 http://www.hs.fi/ura/a1473394418858 ) sekä ”Panostukset työhyvinvointiin lisäävät tuottavuutta” (HS/ MIELIPIDE 15.9.2016
Summat ja satsaukset joita käsitellään pyörivät miljardeissa euroissa – ihan tutkitustikin:
 

Aika isoista summista on kyse, vai mitä?

 
Niin mitä tämä kaikki Sinun johtamassasi yrityksessä sitten voisi tarkoittaa? 
Työhyvinvoinnin, työterveyshuollon yhteistyön ja työkykyjohtamisen haltuunottoa.

Pieni esimerkki; varovaisesti arvioituna yhden sairauspoissaolopäivän kustannus on 350€/päivä/poissaoleva työntekijä. Jos yrityksessäsi on 50 työntekijää ja heistä 8 on erilaisista syistä vuoden aikana pois yhteensä 100 päivää (8 x 10 päivää= 100 päivää, 100 x 350€ =35 000€) ja tämän lisäksi joka toinen jäljelle jäävistä (eli 21 työntekijää) on pois normaalit flunssat, mahataudit n. 4 päivää (21 työntekijää x 4 päivää = 84 päivää, 84 x 350€= 29 400€) niin pääsemme kustannukseen 64 400€. Tämän päälle voi pohtia abstraktisti sijaisrekrytointien kustannukset, työterveyshuollon kustannukset ja tekemättä jääneen työn (hidastuneen/keskeytyneen projektin, ohimenneet kaupat) kustannukset ja työssä olevien lisääntyneen kuormituksen.
 
Onko meillä tähän varaa tähän menetettyyn työpanokseen tai koettuun työpahoinvointiin? No ei ole, mutta kuten kaikki käsittämättömän isot eurot tai hankkeet niin tämäkin pitää hahmottaa pienempiin kokonaisuuksiin ja paloihin eli kliseenä: Miten elefantti syödään? Vastaus: Pala kerrallaan.
 
Ota yhteyttä millaista työterveyttä ja työhyvinvointia yrityksenne tarvitsee päästäkseen tavoitteisiinsa v. 2017. Keskustellaan oletko tyytyväinen nykyisiin kumppaneihin ja onnistuuko työkykyriskien hallinta tai millaiset työhyvinvointihankkeet ovat strategisesti kannattavia.
 
Hyvinvoiva henkilöstö on euroja tuottava strateginen valinta.
 
Asiakkaan asialla – Johanna Jussila, Crescendo Consulting and Management Oy