Helsingin Sanomat käsitteli taannoin kampaamoalan palveluiden hintarakennetta verotuksen ja harmaan talouden näkökulmasta. Ilmeisesti harmaan talouden voimat uhkaavat Suomessa pizzeriayrittäjien lisäksi myös parturi-kampaajien elinkeinoa. Jos parturituolilta selviää kymmenellä eurolla, tulisi myös kuluttajan olla huolissaan.

Suomen Hiusyrittäjien toiminnanjohtaja Arja Laurila kertoi Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa, että kampaamon pitäisi veloittaa puolen tunnin hiustenleikkauksesta 27,50 – 30 euroa. Sitä alhaisempi hinta ei takaa yrittäjälle toimeentuloa. Kireähkö verotus houkuttelee jättämään arvonlisäverot maksamatta tai pakottaa yrittäjän nostamaan hintoja. Laurilan mukaan palveluiden kallistumisen vaikutus asiakasmääriin on perustavanlaatuinen ongelma alalla. Onko siis kampaamoalan yrittäjän heikko liikevaihto ja supistuva kassavirta kuluttajan ja/tai verottajan vika?

Kampaamoalan äärettömän kova kilpailutilanne on tosiasia, jota Laurila ei haastattelussaan ole huomioinut. Kilpailun kovuuden voi todeta helposti piipahtamalla minkä tahansa Suomen kaupungin keskustassa. Kaupungilla kulkiessa huomaa, miten yhden korttelin alueella saattaa useampi parturi- tai kampaamoliike kamppailla ohikulkevista asiakkaista. Kilpailutilanne syntyy tunnetusti silloin, jos saman toimialan yrittäjiä on paljon suhteessa potentiaalisiin asiakkaisiin.

Kampaamoalan tapauksessa kilpailija löytyy naapurikampaamon lisäksi myös lähikaupasta, sillä marketeissa kotivärjäykseen myytävät hiusvärit vievät yhtä lailla asiakaskäyntejä. Tosiasia on se, että asiakkailla on tänä päivänä enemmän valinnan varaa kuin koskaan. Kilpailuasetelmasta voittajana selviytymiseen yrittäjä tarvitsee kahta asiaa: kilpailukykyä ja kilpailuetua.

Kilpailukyvyllä tarkoitetaan yrityksen kustannustekijöihin, markkinointiin ja yleiseen tietotaitoon liittyvää kykyä, jonka avulla voidaan tuottaa asiakkaille arvoa kilpailijoita tehokkaammin. Kilpailuetu on yrityksen suhteellista etua kilpailijoihinsa nähden jollain liiketoiminnan alueella. Kilpailuetua voi olla vaikka muita parempi palvelun laatu.

Sen sijaan, että kampaamoalan yrittäjä tyytyisi valittamaan korkeasta verotuksesta, alihinnoittelemaan palvelunsa sekä kyttäämään naapurin potentiaalista veronkiertäjää, tulisi keskittyä niihin tekijöihin, joilla omaa kilpailukykyä voisi kasvattaa. Asiakkaan ja oman toimintaympäristön tunteminen on tässä suhteessa aivan välttämätöntä.

Turun kaupungin alueen kampaamoalan kilpailutilannetta tutkiessamme kävi ilmi, että kolme neljästä parhaiten menestyvästä kampaamosta on hinnoittelultaan selvästi yli kaupungin keskiarvon. Keskivertoa korkeampi hinnoittelu on mahdollista yrittäjälle, joka tuntee toimialansa, alueensa ja asiakkaansa. Menestyksen voi saavuttaa vain kilpailukyvyn ja kilpailuedun kautta. Kilpailukyky edellyttää ennen kaikkea asiakkaan näkökulman ymmärtämistä. Yrittäjän on osattava tarjota palveluita, joita muut eivät osaa tai ole ymmärtäneet tarjota.

Kilpailuedun lähteenä on tieto ja tiedon hallinta. Turun kampaamoalan menestyjät ovat kaikki kokeneita ammattilaisia, jotka ovat osanneet löytää keinot laajan asiakaskunnan vakiinnuttamiseksi. Näiden yritysten varauskalenterit ovat täynnä jopa kuukausiksi eteenpäin. Yksi keino saavuttaa kilpailuetua on differointi eli erilaistaminen. Turun tapauksessa yrittäjät ovat luoneet yritykselleen massasta erottuvan konseptin. Erilaistaminen on toteutettu esimerkiksi erikoistumalla joidenkin palveluiden ympärille, poikkeamalla alan yleisistä aukioloajoista tai luomalla uusia innovaatioita. Toimivan konseptin luominen ei onnistu kuitenkaan hakuammunnalla vaan sen tulee perustua kilpailijaseurannan, toimialaseurannan ja asiakasnäkökulman analysoinnin avulla tehtyihin ratkaisuihin. Tyytyväinen asiakas on palaava asiakas. Yrittäjän vastuulla on hankkia tietoa, jonka avulla saadaan tuotettua asiakkaita tyydyttäviä palveluita polkematta omia hintoja.