Optimoinnilla saavutetaan merkittäviä vaikutuksia jo teknisellä tasolla, mutta tärkeintä verkkopalvelulle ovat tietysti sen käyttäjät. Tarkastellaan aluksi negatiivisia vaikutuksia, joita optimoimaton sivusto aiheuttaa, ja tämän jälkeen paneudutaan optimoinnilla saataviin tulosparannuksiin sivuston käyttäjien keskuudessa.

Vaikka verkkopalveluiden monimutkaistuminen niin sisällöllisesti kuin teknisesti on tapahtunut erityisesti vasta viime vuosina ja näihin liittyviä ilmiöitä on alettu laajemmin mittaamaan, jo vuonna 2006 Google tutki latausaikojen vaikutusta ja tässä tutkimuksessa saatiin seuraavia tuloksia: Kun esimerkiksi Google Maps –aloitussivun kokoa pienennettiin sadasta kilotavusta 70 kilotavuun, liikenteen määrä kasvoi 10% ensimmäisellä viikolla ja nousi vielä 25% seuraavan kolmen viikon aikana. Ehkäpä kuuluisin esimerkki aiheesta on Amazonin tutkimus, jonka mukaan jokainen 100 millisekunnin lisäys latausajassa vähensi myyntiä yhden prosentin. Myös Microsoft on tutkinut asiaa Live-haun yhteydessä. Lisäsekunti latauksessa vähensi kyselyitä prosentin ja mainosklikkauksia 1,5 prosenttia. Kun tämä latausajan lisäys tuplattiin kahteen sekuntiin, kyselyt vähenivät jo 2,5% ja mainosklikkaukset 4,4%.

Samanlaisia testejä on tehty lukemattomilla muillakin sivustoilla, ja näyttää siltä, että alasta riippumatta hitaus vaikuttaa selkeästi käyttäjien viihtymiseen sivustolla. Googlella on myös testattu Google-haun nopeuden vaikutusta. Jo 400 millisekunnin viive aiheutti vajaan prosentin vähentymisen kyselyissä per käyttäjä ja Yahoon testeissä samanlainen viive johti 5-9% pudotukseen sivuston kokonaisliikenteessä. Näiden tutkimusten perusteella voidaan todeta, että palvelun hitaus saa käyttäjiä siirtymään muualle. Monet yritykset pitävät verkkopalveluiden nopeutta yhtenä tärkeimmistä menestystekijöistä. Tämä ei ole ihme, jos tarkastellaan kuinka radikaaleja pienetkin muutokset nopeudessa ovat käyttäjän näkökulmasta. Verkkopalvelun nopeus on parhaimmillaan siis silloin, kun asiakkaat tuntevat olevansa kontrollissa siitä, mitä palvelussa tapahtuu ja palvelu vastaa nopeasti.

Monissa testeissä on tietysti testattu myös nopeuden lisäämistä palveluun optimoinnin keinoin. Loogisesti ajatellen, jos palvelua hidastetaan ja tulokset huonontuvat, niin voitaisiin päätellä nopeuttamisen puolestaan parantavan tuloksia saman verran. Näyttää kuitenkin siltä, että nopeuttaminen lisää tuloksia odotettua enemmän.

Suuri amerikkalainen verkkokauppasivusto Shopzilla testasi miten sivuston nopeutuminen vaikutti käyttäjien tekemiin ostoksiin. Verkkokaupoissa – sekä muilla verkkosivuilla – käytetään tärkeänä mittarina niin sanottua konversiota. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä luku, kuinka suuri osa käyttäjistä suorittaa halutun toimenpiteen. Verkkokauppojen tapauksessa tämä toimenpide on ostotapahtuma. Muilla verkkosivuilla se voi olla esimerkiksi yhteydenotto tai käyttäjän rekisteröityminen. Jos konversio on esimerkiksi 5 prosenttia, tämä tarkoittaa että sadasta sivulla vierailijasta viisi ostaa tuotteen. Shopzillan tutkimuksessa sivustoa nopeusoptimointiin siten, että kokonaislatausnopeus parani 5 sekuntia loppukäyttäjälle. Tämä lisäsi konversiotasoa jopa 12 prosenttia. Lisäksi sessiot hakukonemarkkinoinnin kautta tulleiden kävijöiden keskuudessa tuplaantuivat ja yritys pystyi vielä pudottamaan serverikapasiteettia puoleen aiemmasta. Mozilla puolestaan havaitsi tutkiessaan Firefoxin laskeutumissivua, jossa tavoitteena on saada vierailija lataamaan selainohjelma, että 2,2 sekunnin pudotus latausajassa sivulla nosti tämän laskeutumissivun konversiota 15,4 prosenttia. Jo prosenteissa tämä luku on suuri, mutta jos se muutetaan absoluuttisiksi latausmääriksi, saadaan tulokseksi 60 miljoonaa Firefoxin lisälatausta vuodessa.

Jopa yksittäisen optimointikeinon käyttöönotolla voi olla suuri merkitys yrityksen liiketoiminnalle. Reaaliaikaisia streamaus- ja internet-televisiopalveluja tuottava Netflix otti yhtenä osana optimointia käyttöön gzip-pakkauksen, joka esiteltiin aiemmin optimointikeinojen yhteydessä. Kun yksinään tämän nopeutuskeinon tuloksia mitattiin, huomattiin sivuston nopeutuneen jopa 25% ja sivuilta suoraan poistuvien käyttäjien määrä väheni jopa 50%. Tässä tapausesimerkissä on tärkeää huomata seurausketju. Ensinnäkin jo pienellä toimenpiteellä saatiin huomattava vaikutus latausnopeuteen. Kun verkkopalvelun tekniset suorituskykyarvot paranivat, tällä oli puolestaan välitön vaikutus vielä tätäkin tärkeämpään osa-alueeseen, eli vierailijoiden käyttäytymiseen ja tekemiin toimenpiteisiin kohdesivustolla, mikä vaikuttaa suoraan yrityksen liiketoiminnallisten tavoitteiden toteutumiseen pidemmällä aikavälillä.

Kaikissa tapauksissa yhteistä oli siis konversiotason parantuminen, ja kävijöiden sessioiden muuttuminen laadukkaammiksi verkkopalvelu tavoitteiden kannalta. Erityisesti konversiotaso on todella tärkeä mittari. Vaikka verkkopalvelulla olisi tuhansittain kävijöitä, mutta konversio on matala, on verkkoliiketoiminta todennäköisesti kannattamatonta. Konversioon voidaan vaikuttaa erityisesti nopeuttamalla sivustoa, kuten edelliset esimerkit osoittavat. Yksi tärkeä signaali edellisten tutkimuksien tulosten lisäksi on se, että Google on ilmoittanut ottavansa jatkossa verkkopalvelun nopeuden huomioon luokitellessaan hakutuloksia vastaavuusjärjestykseen. Nopeusoptimointi vaikuttaa siis ihmiskävijöiden vierailun lopputuloksen lisäksi myös sivuston näkymiseen hakukoneissa.

 

Kaikki tämän juttusarjan artikkelit löydät tagin "nopeusoptimointi" alta, tai klikkaamalla tästä linkistä.

 

Lisätietoa osoitteessa: http://lamia.fi/