Verkkopalvelut ovat monimutkaistuneet viime vuosina ja samalla käyttäjämäärät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti, sillä web-palvelut ovat saatavilla käytännössä mihin tahansa nykyaikaiseen laitteeseen mobiililaitteista älytelevisioihin. Nämä kaksi asiaa yhdessä aiheuttavat suuria haasteita verkkopalveluiden toimivuudelle. Lisäksi pelkkä toimivuus ei enää riitä, sillä ihmiset siirtyvät helposti kilpailevalle sivustolle, jos verkkopalvelu tuntuu hitaalta ja antaa huonon vasteen. Tähän haasteeseen vastaa kuitenkin verkkopalvelujen nopeusoptimointi.

Artikkelisarjan alussa tarkastelimme optimoinnin kolmea pääosa-aluetta. Nämä kolme sisälsivät hyvin eritasoisia ratkaisuja. On kuitenkin tärkeää huomata, että näitä periaatteita voidaan hyödyntää käytännössä missä tahansa web-palvelussa, olipa kyseessä sitten verkkokauppa tai web-sovellus. Tämä johtuu samanlaisesta palvelin-asiakas-arkkitehtuurista ja siihen pätevistä lainalaisuuksista. Johtopäätöksenä erilaisista keinoista voidaan huomata, että monet näistä ovat yllättävän pienitöisiä ottaa käyttöön. Esimerkiksi gzip-pakkaus tai selaimen välimuistin asettaminen päälle ovat ideaalitapauksessa vai muutaman rivin lisäyksen takana verkkopalvelun lähdekooditiedostoon. Toisaalta järeämmät ratkaisut, kuten CDN-verkon käyttöönotto saattaa vaatia huomattavia rakenteellisia muutoksia palveluun.

Jotta verkkopalvelun nopeusoptimointi voitaisiin toteuttaa onnistuneesti, on ymmärrettävä web-sivuston perustoimintaperiaatteet aina DNS-nimenselvityksestä renderöintiin selaimessa. Kuten eri optimointitapojen yhteydessä totesimme, niin näiden osa-alueiden taustalla vaikuttavat hyvin erilaiset tekijät, joten myös niiden optimointiin vaaditaan täsmällisiä keinoja. Huomasimme myös mahdollisuuden, että tietynlaisia optimointikeinoja ei kuitenkaan voida toteuttaa spesifien verkkopalvelujen, kuten reaaliaikaiset ja dynaamiset web-sovellukset, sillä ne vaikuttaisivat radikaalisti palvelun toimivuuteen.

Optimointia tehtäessä on otettava huomioon toimenpiteillä saavutettava hyöty. Osalla yksinkertaisista toimenpiteistä saatetaan saavuttaa mittava hyöty, kun taas monimutkaiset lisäoptimoinnit saattavat tuoda tähän päälle enää muutaman prosentin nopeusparannuksen, ja toisaalta aiheuttaa mittavia investointeja. Ennen optimointia olisikin pyrittävä selvittämään verkkopalvelun nykytilanne ja tämän perusteella päättelemään oleellisin toimenpidejoukko, jos käytettävissä olevat resurssit ovat rajatut. Erityisenä keinona keinoista nostettiin esille pilvipalveluiden käyttö, sillä ne ovat yleistyneet räjähdysmäisesti viime vuosina. Kehitys tulee jatkumaan todennäköisesti edelleen, sillä pilvipalvelut mahdollistavat esimerkiksi sovellusten skaalautumisen mikrokoosta aina miljooniin käyttäjiin. Tämä tapa on erityisen kustannustehokas, sillä pilvipalveluiden tapauksessa skaalautuminen voidaan tehdä jopa automaattisesti, jolloin kustannukset kasvavat vain käyttäjämäärän kasvaessa, eikä tarvetta turhan reservin ylläpitämiselle ole.

Eri keinojen läpikäynnin jälkeen keskityttiin toimenpiteillä saavutettuihin tuloksiin verkkopalvelun suorituskyvyssä. Voidaan havaita, että optimointikeinot vaikuttivat merkittävästi verkkopalvelun suorituskykyyn, mahdollistaen täten pienemmät serverikustannukset, suuremmat kävijämäärät ja toisaalta paremman varautumisen ruuhkahuippuihin. Tämä tarkoittaa sitä, että verkkopalvelu on optimoituna luotettavampi ja antaa käyttäjille paremman vasteen. Myös tiedonsiirron määrää saatiin pudotettua. Tiedonsiirron määrä ei pienillä verkkopalveluilla ole useinkaan ongelma, mutta kun aletaan siirtyä kohti tuhansia sivulatauksia, ja jos jokaisella sivulatauksella säästetään optimoituna vaikkapa 300 kilotavua, ovat kertolaskun lopputuloksena saatavat lopulliset tiedonsiirtomäärät merkittävästi alempia verrattuna optimoimattomaan verkkopalveluun.

Verkkopalvelun nopeusoptimointia ei tehdä yksinään teknisten suoritusarvojen parantumisen takia, vaan erityisesti verkkopalvelun käyttäjien odotusten ja liiketoiminnallisten tavoitteiden toteutumiseksi. Optimoimattomia verkkopalveluja tutkittaessa huomattiin, että vasteajan hidastamisella on selkeä negatiivinen vaikutus käyttäjien vierailun laatuun, eli käyttäjät eivät suorittaneet haluttuja toimenpiteitä, vaan yksinkertaisesti poistuivat sivustolta. Toisaalta, kun tutkittiin optimoinnin positiivisia vaikutuksia, havaittiin tulosten parantumisen olevan suurempia verrattuna niiden heikentymiseen hitaammassa verkkopalvelussa. Tämä johtuu todennäköisesti monen osatekijän summasta. Nopea verkkopalvelu antaa paremman vasteen, joten se ei aiheuta haittaa käyttäjälle vaan tuntuu helppokäyttöiseltä verrattuna hitaaseen sivustoon. Optimoitu verkkopalvelu luo lisäksi laatuvaikutelmaa ja lisää sivuston luotettavuutta. Kun käyttäjille ei esiinny viivettä, he myös helpommin tekevät sivustolla enemmän toimenpiteitä verrattuna tilanteeseen, jossa he käyttäisivät aikansa odottelemalla sivun latautumista.

Yksi tärkeimmistä verkkopalvelun tuottavuuteen ja tavoitteisiin pääsemiseen vaikuttavista tekijöistä on konversiotaso, jonka käsite esiteltiin työn loppupuolella. Kun tutkittiin konversiotason muuttumista optimoinnin avulla nopeutuneeseen sivustoon, havaittiin konversio kasvavan merkittävästi nopeammalla sivustolla. Muutaman sekunnin nopeutuminen saattoi johtaa jopa useiden kymmenien prosenttien konversiotason kasvuun. Varsinkin suuremmilla verkkopalveluilla tämä voi olla useiden miljoonien arvoinen lisä liikevaihtoon. Konversiotasoa voidaan käyttää mittaamaan myös muita toimintoja kuin myyntiä, kuten työn loppupuolella tuotiin esille. Jos verkkopalvelun tavoitteena on saada käyttäjä rekisteröitymään sivustolle, voitiin tämänkin tavoitteen toteutumiseen vaikuttaa nostamalla sivuston nopeutta. Lopputuloksena huomattiin, että verkkosivuston tavoitteesta riippumatta vaikuttaa siltä, että optimoinnin keinoin saavutettava lisänopeus kasvattaa huomattavasti käyttäjien päätymistä haluttuun lopputulokseen.

Tulevaisuudessa kuluttajat odottavat saavansa yhä laadukkaampia verkkopalveluita käytettäväkseen. Tämä tarkoittaa suurempia sivukokoja ja raskaampia sivustoja. Jatkossa on siis entistä tärkeämpää, että sivusto on hyvin optimoitu. Kuten työn loppupuolella todettiin, myös Google painottaa tämän käyttäjäkokemuksen merkitystä, sillä se luokittelee verkkosivustoja hakutuloksissa myös nopeuden perusteella. Verkkopalvelun optimoinnin ei tarvitse kuitenkaan olla työläs ja raskas projekti, vaan monesti perusasioiden kunnostamisella saavutetaan jo huomattavia parannuksia. 80/20-säännön huomattiin pätevän suuressa määrin myös nopeusoptimointiin. Mitä matalampiin latausaikoihin siirrytään, sen hankalammaksi nopeuttaminen tulee. Esimerkiksi pudotus kahdeksasta neljään sekuntiin voidaan saada aikaan perusoptimoinnilla, mutta pudotus neljästä kahteen sekuntiin on jo huomattavasti työläämpää. Yrityksen on siis syytä mitata tapauskohtaisesti optimoinnilla saavutettuja parannuksia verkkopalvelun avainluvuissa, sillä kaikkia tapausesimerkkejä ei voida täysin yleistää koskemaan jokaista verkkopalvelua. Tulosten perusteella voidaan kuitenkin helposti todeta, että verkkopalvelun optimointi on erityisen tuottavaa toimintaa yrityksille. Tämä havaittiin selkeästi, kun tarkasteltiin optimoidun verkkopalvelun parantuneita konversiotasoja.

Optimoinnin tärkeyttä mietittäessä on hyvä huomioida mobiilikäyttäjät, jotka ovat koko ajan kasvava ryhmä. Esimerkiksi puhelimien dataliittymien vasteajat ja latausnopeus ovat usein huomattavasti heikompia langallisiin yhteyksiin verrattuna. Tällöin sivuston ja serverin nopea vasteaika sekä optimoitu suorituskyky ovat oleellinen osa laatuvaikutelman ylläpitoa. Kerran syntynyt huono vaikutelma verkkopalvelusta on todella vaikeaa korjata, mutta toisaalta hyvä laatuvaikutelma on tulosten mukaan helppoa kääntää positiiviseksi tekijäksi verkkopalvelun tavoitteisiin pääsemisen kannalta. Loppuasiakkaat, jotka viime kädessä ratkaisevat verkkopalvelun menestymisen, eivät ole kiinnostuneet syistä miksi verkkopalvelu ei toimi, vaan ovat yhä vaativampia ja vaihtavat helpommin kilpailevan verkkosivuston käyttäjiksi nykyisen palvelun ollessa puutteellista. Nopeusoptimointi on siis nykyään ratkaiseva tekijä ja kilpailuetu yrityksille, jotka osaavat kiinnittää tähän osa-alueeseen tarvittavaa huomiota.

 

Kaikki tämän juttusarjan artikkelit löydät tagin "nopeusoptimointi" alta, tai klikkaamalla tästä linkistä.

 

Lisää osoitteessa: http://lamia.fi/