Suomen Pankki varoittaa kotitalouksien velkaantuneisuudesta

"Historia on osoittanut, että velkavetoisten nousukausien jälkeiset talouden taantumat ovat syvempiä ja pidempiä kuin muut laskukaudet. Etenkin kotitalouksien liiallinen velkaantuminen ja asuntomarkkinoiden ylikuumentuminen ovat ennakoineet finanssikriisejä." (Linkki Suomen Pankin julkaisuun), Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen, Suomen Pankki.

Kotitalouksien velkaantuneisuus on tuplaantunut kymmenessä vuodessa ja mikä ongelmallisinta lainataakka on kasvanut suhteessa käytössäoleviin tuloihin. Absoluuttinen velkaantuminen on kasvanut vauhdilla. Velkaantuminen on ollut ripeää myös kansantalouden kasvuun suhteutettuna. Lainamäärä on siis kasvanut sekä kansantalouden kasvun että yksittäisten kotitalouksien tulojen kustannuksella. Mikä pysäyttäisi trendin?

Kiihtynyt vakuudettomien lainojen ja pikavippien tarjonta nopeuttaa muutosta 

Kuitenkin, suurin osa kotitalouksien lainoista on vaihtuvakorkoisia vakuudellisia lainoja. Taloyhtiölainoja, asuntolainoja ja ajoneuvoihin liittyviä luottoja. Vakuudellisten luottojen rinnalle on nopeasti kasvanut vakuudettomien luottojen tarjonta on kiihdyttänyt kotitalouksien velkaantuneisuutta. Osa luotonannosta on tilastoinnin ulkopuolella, joten tarkka velkaantuneisuuden seuraaminen kulutusluottojen osalta on makrotalouden osalta hankalaa. 

Kotitalouksien velkaantumisen kärjessä on koko 2000-luvun olleet lapsiperheet. Kohonneet asuntojenhinnat ja lisäneliöiden tarve yhdistettynä kaupungistumiseen, ovat nostaneet lapsiperheiden elinkustannuksia tasaisesti. Kaikista lapsiperheistä 86 prosentilla oli velkaa vuonna 2016 ja 64 prosentilla asuntovelkaa. Samaan aikaan tulot ovat polkeneet talouden hitaan kasvun ansiosta lähes paikallaan. Tulojen ja kulujen välistä suhdetta on paikattu vakuudettomilla kulutusluotoilla, luottokorteilla ja pikavipeillä.

Vakuudeton pikavippi  on mediassa nostettu ongelmien suurimmaksi aiheuttajaksi. Pikavipistä on muodostunut yleiskäsite nopeasti netistä haettavalle lainalle. Nopeus ja helppous on tunnusomaista nyky-yhteiskunnalle. "Digitalisaation mahdollistamat uudet rahoituspalvelut lisäävät kotitalouksien riskiä velkaantua liiallisesti. Uudet toimintamallit ja innovaatiot ovat tärkeitä, mutta kehitys ei saa lisätä velkaantumisen lieveilmiöitä." (Suomen Pankki, sama lähde) Pikavippi ei kuitenkaan ole aikaansaanut kotitalouksien velkaantuneisuutta, pikalainat ovat vain tulleet koko kakun päälle. Kaikkien lainamuotojen ja tuotteiden mixistä on kehittymässä kotitalouksien kannalta hankala yhtälö korkotason noustessa. 

 

Korkojen nousu ja vakuudettomien lainojen kysyntä ja rahamarkkinoiden vakaus

Korkojen nousua on lupailtu viimeistään 2019 syksylle. Velkaantuneet kotitaloudet joutuvat stressitestiin. Vakuudettomien lainojen keskimääräiselle kotitaloudelle aiheuttamat muut lainanhoitokulut vaikeuttavat asuntolainojen ja muiden vakuudellisten lainojen takaisinmaksukykyä korkotason noustessa. Halu paikata muun elämisen menoja yhä uusilla lainoilla tulee entisestään kasvamaan ennen korttitalon horjahtelua.  

Korkojen noustessa 2%:iin tulee keskimääräisen kotitalouden lainanhoitokulut kasvamaan arvioilta 200-250 euroa (138000 euron laina). Intrumin julkaiseman European Consumer Payment Reportin (2018) mukaan, joka neljäs eurooppalainen lapsiperhe on lähimenneisyydessä ottanut velkaa laskujen maksuun. Joka neljännellä lapsiperheellä ei siis ole varaa 200-250 euron nousevaan lainanhoitokuluun. 

Seuraava finanssikriisi voi lähteä kotitalouksista. On jopa todennäköistä, että joka tapauksessa kotitaloudet tulevat seuraavaa laskukautta merkittävästi voimistamaan. Pankkien asuntolainat joutuvat ennennäkemättömään stressitestiin.