Nonverbaali eli sanaton viestintä on ensimmäinen keino, jolla vauva kommunikoi vanhempiensa kanssa. Jo vastasyntynyt voi tunnistaa äitinsä äänen ja jopa tietyn laulun, jota hänelle on laulettu hänen ollessaan vielä kohdussa (Vuori & Laitinen, 2005). Vauvoille puhutaan rauhoittavasti heidän itkiessään ja vaikka hän ei ymmärrää sanoja, hän ymmärtää tunteen ja viestin, joka äänellä pyritään välittämään.

Tunteitten lisäksi äänestä voidaan erottaa myös fyysinen vireystila. Voi hyvin olla, että puhumisen voi kokea hankalaksi esimerkiksi hyvin väsyneenä, sairaana tai stressaantuneena. Ääneen voi esimerkiksi tulla narinaa ja puristusta ja äänentuotto kuulostaa ja tuntuu vaivalloiselta.

Kaikille lienee jo tuttua se, että myös puhelimessa kuulemme toisen äänestä hymyileekö hän. On todettu, että voimme jopa erottaa aidon hymyn ja teennäisen hymyn toisistaan pelkän äänen perusteella. Tämä on hyvä huomioida esimerkiksi puhelintyötä tehtäessä.

Korkeat resonanssitaajuudet eli kirkas ja kuulas sointi puheessa vaikuttavat tunnetilan kuulemiseen positiivisena. Jos taas resonanssitaajuudet ovat matalalla ja ääni hyvin tumma, ääni voidaan yhdistää negatiivisiin tunteisiin. Myös äänenlaadulla on merkitystä. Puristeinen äänentuotto mielletään negatiivisena ja vihaisena kun taas normaali tai huokoinen äänentuotto enemmän positiivisena. (Laukkanen & Leino, 2001.)

Eräässä väitöstutkimuksessa havaittiin, että testattaessa emootioiden tunnistusta vokaalista miehet jättivät vastaamatta tilastollisesti merkitsevästi useammin esitettyihin näytteisiin kuin naiset. Tämän arveltiin johtuvan mahdollisesti miesten suuremmasta epävarmuudesta emotionaalisen informaation vastaanotossa. Lisätutkimuksia sukupuolten välisestä erosta tunteiden erottelussa kaivataan kuitenkin vielä. (Waaramaa, 2009.)

Uskomme ensisijaisesti sanattomaan viestintään ja useimmiten myös silloin jos viesti ja puhuttu asia ovat ristiriidassa.

Testaa: Sano vihan tunnetta ja äänen puristeisuutta samalla ajatellen: “Mukavaa, että pääsitte tulemaan!” Entäs sama ajatellen iloisuutta ja huokoisuutta?

Kuitenkin, jos puhuttu asia on negatiivinen, mutta sanaton viestintä positiivinen, voidaan viesti tulkita esimerkiksi ironiseksi.

Testaa: Sano hymyillen ja huokoisuutta tavoitellen: “Minä vihaan sinua”

Muista siis, kaikista tärkeintä ei ole se, mitä sanotaan, vaan miten sanotaan.

 

Lähteet:

Laukkanen, Anne-Maria & Leino, Timo. Ihmeellinen ihmisääni. Helsinki;2001.
Vuori, Hilkka-Liisa & Laitinen Marjaana. Synnytyslaulu. Rentouttava äänenkäyttö synnytyksessä ja raskauden aikana. Edita. Helsinki; 2005.
Waaramaa, Teija. Emotions in voice. Acoustic and perceptual analysis of voice quality in the vocal expression of emotions. Tampere; 2009.