Strategia tarkoittaa suuntaviivoja, joiden mukaan yritys tai organisaatio suunnittelee toimintaansa. Ivey Business Journalin määritelmä vuodelta 2007 erottaa yrityksen strategian avainkohdiksi tavat, joilla yritys luo lisäarvoa ja toisaalta tavat, joilla se estää arvonalenemista. Tässä yhteydessä strategiaan lukeutuvat siten esimerkiksi kaikki ne keinot, joiden avulla yritys profiloituu ja määrittää asemansa kilpailutilanteessa.

Yrityksen strategiaan kuuluu yhä useammin ympäröivän yhteiskunnan määrittelemien avainelementtien huomioiminen erillisinä strategioina. Ympäristöstrategia, kestävän kehityksen strategia, sosiaalisen median strategia, koulutusstrategia ja yhteiskuntavastuustrategia ovat kaikki suuntaviivoja, joilla yritys tai organisaatio muodostavaa suhteensa ympäröivään yhteiskuntaan ja määrittelee lähtökohdat omalle toiminnalleen.

Strategian voi palastella erilaisiksi osastrategioiksi riippuen siitä, mitkä osa-alueet ovat kullekin yritykselle merkityksellisiä. Strategioiden koostamisen lisäksi myös strategioiden nimeäminen osoittaa sen, mitä yritys näkee merkitykselliseksi. Puhutaanko esimerkiksi myyntistrategiasta vai asiakasstrategiasta tai asiakkuudenhoitostrategiasta – vai kenties sekä että?

Strategisen johtamisen käsitteellä kuvataan kaikkia niitä elementtejä, joiden avulla yritystä pyritään johtamaan menestyksekkäästi. Mika Kamenskyn Strateginen johtaminen on strategisen yritysjohtamisen oppaista yksi luetuimmista. Sen keskeisenä viestinä on yrityksen strategisen arkkitehtuurin jakaminen neljään avaintekijään: strategiaan, johtamiseen, osaamiseen ja vuorovaikutukseen. Kamenskyn mukaan ratkaisevaa yrityksen strategiassa on se, miten yritys suhtautuu muutokseen yleisesti ja toisaalta jokaisen yksittäisen prosessin eri vaiheissa.

Muuttuvassa kilpailu- ja työympäristössä myös strategian merkitys on muuttumassa. Strategian lähtökohtana pidetään yhä useammin yrityksen arvopohjaa ja periaatteita, jotka huomioivat paitsi yrityksen omat lähtökohdat myös ympäröivän yhteiskunnan luomat edellytykset ja arvoilmapiirin. Strategian uudelleen ymmärtämisen kautta tulee siten mahdolliseksi käsittää kilpailun merkitys ja lähtökohdat globaalien arvohaasteiden kontekstissa.

Eräs esimerkki uuden aikakauden strategisesta ajattelusta on sinisen meren strategia (Chang & Mauborgne 2006), jonka keskeisenä ajatuksena on siirtää strategisen ajattelun keskiöön kysynnän luominen ja innovaatioiden aikaansaaminen kilpailun korostamisen sijaan. Sinisen meren strategiassa yrityksen sisäinen hyvinvointi ja mahdollisuus osaamisen jatkuvaan kehittämiseen ovat ratkaisevia tekijöitä uusia innovaatioita luotaessa.

Hyvän strategian määritelmä on jatkuvassa muutoksen tilassa ja strategiseen ajatteluun ei olemassa vain yhtä ohjenuoraa, vaan kukin yritys ja organisaatio määrittelee strategian omien lähtökohtiensa, resurssiensa ja päämääriensä ohjaamana.