Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2011 -tutkimusraportin (Excenta & TTL 2011) mukaan organisaatioiden hyvinvointityössä on tehostamisen varaa. Tutkimukseen osallistui noin 370 työnantajaa seitsemältä toimialalta. Suurimpina esteinä työhyvinvointityölle nousivat osaamisen, ajan ja rahan puute. Helinä Kujala käsittelee aihetta TTL:n sivuilla julkaistussa artikkelissa “Raha puhuu työhyvinvoinnin puolesta”. Hänen mukaansa “Fiksu firma seuraa henkilöstönsä jaksamista, tarttuu ongelmiin ajoissa, kouluttaa esimiehiään – ja säästää euroja.”

Katsotaanpa prosentteja:

* 43 % yrityksistä ja organisaatioista on määritellyt kirjallisesti hyvinvointityön sisällön, 38 % tavoitteet.
* 28 % on tehnyt kirjallisen kehittämissuunnitelman.
* 47 % käyttää hyvinvoinnin mittareita.
* 54 % organisaatioista ottaa huomioon henkilöstön hyvinvoinnin johdon strategiatyössä.
* 43 % on määrittänyt esimiehille roolin alaisten hyvinvoinnin tukemisessa.
* 61 % on ottanut hyvinvoinnin osaksi esimiesten koulutusta.

Vuonna 2012 esimiesten rooli alaisten hyvinvoinnin edistämisessä kasvoi hieman edellisvuodesta (ks. vuoden 2012 raportti täältä). Investoinnit työhyvinvointiin vähenivät reilut 10 prosenttia, mikä selittyy taloudellisen tilanteen epävarmuudella.

Kuten muussakin kehittämistyössä, myös työhyvinvoinnin kehittämisessä suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys on kaiken A ja O. Tutkimuksen (2012) mukaan kuitenkin vain neljäsosa organisaatioista käyttää jatkuvan parantamisen mallia työn kehittämistyössä.

Irrallinen hanke tai pienen piirin puuhastelu eivät tuota tulosta. Guy Ahosen mukaan yrityksellä pitää olla periaatteet, joiden mukaan työhyvinvointia edistetään. Näiden perustaksi tarvitaan lisäksi systemaattista seurantaa mittareineen, esimerkiksi ilmapiirikartoituksia. Työhyvinvoinnin kehitystä tulisi seurata säännöllisesti vaikkapa tilinpäätöksen ja vuosikertomuksen yhteydessä.

Pikavoittoja ei ole, mutta työ tuottaa tulosta pitkällä aikavälillä. Ahosen mukaan toteutettujen työhyvinvointihankkeiden vaikutus organisaation tuottavuuteen on ollut keskimäärin lähes kuusi kertaa suurempi kuin investoitu rahamäärä. On kuitenkin hyvä tiedostaa, ettei työhyvinvoinnin edistäminen vaadi isoja summia euroja – jo esimerkiksi työyhteisön pelisääntöjen laatiminen vie asiaa eteenpäin.

 

Blogitekstin tuotti: Wellbe Oy.